Souvettiin Sulukavalla

Jäi multa mela Sulkavalle,

sinne rantakoivun alle,

missä perää pidin kerran viimeisen.

Niin kiersin Moskovat ja Kairot,

poikki riuhdoin monet airot,

mutta kaiken tuon jo turhaksi mä nään,

ja mietteissäni palaan,

Sulkavalle taakse Talaan,

siellä mua hän oottaa mela kädessään,

Jäi multa sydän San Fransicoon, matkalaukku Berliiniin,

jäi mela Sulkavalle, kun me siellä soudettiin.


                                                       Juice 

Linnavuori once again

Sulkavan Linnavuori on paikka johon tulee palattua kameran kanssa kerta toisensa jälkeen.
Savolaisessa järvimaisemassa on vaan jotain sellaista johon ei koskaan kyllästy, ja ehkäpä
rehevien pusikoiden keskellä kasvaneen sielulle on välillä hyväksi kun "silmä ei heti pökkää"

Ja onhan näillä kallioilla ihminen tallustellut aiemminkin, jo rautakaudella vuori toimi puolustuslinnoituksena hämäläisiä vastaan, mutta varmasti silloinen vartiomies ennätti myös ihailla näitä samoja maisemia.

Superkuu vs. supermaisema

Sunnuntai iltana 10.08. piti olla näkyvissä oikein superkuu, ja niinpä minäkin matkustin Sulkavan Linnavuorelle sitä kuvaamaan. Mutta superkuupa ei halunnutkaan tulla minun kuvattavakseni, vaan pysytteli turvallisesti pilviverhon takana ja kurkisti muutamaksi minuutiksi vasta riittävän korkealla taivaanrannan yläpuolella.

Mutta Sulkavan Linnavuoren supermaisemat kyllä korvasivat matkan vaivat varmasti paremmin kuin vähemmän superiksi jäänyt kuu.

16 MM:N KEVÄT OSA II

16-35 mm:n zoomista tuli tämän kevään positiivisin juttu valokuvaussektorilla. Lainalaite piti palauttaa, mutta oma on jo ostoslistalla.

Kuvista kaksi ensimmäistä Sulkavan Linnavuorelta, keskimmäinen Maaningan Korkeakoskelta ja kaksi viimeistä Virtasalmen Joenpolven myllyn raunioilta, kaikki edelleen 16 mm:n polttovälillä kuvattuna.